Tuo kaunis keltainen kukka tuo mieleen lapsuuden niittypellot. Meidän pihalla on pienen pieni siivu tontin reunassa jota ei ole ruohonleikkurilla leikattu. Siellä sitten pääsee kasvaa luonnon kukkia. Lapset iskän avustuksella on hakenut pienen pieniä kimppuja äidille kun olen pyytänyt. Niin kauniita kukkia ettei niitä tarvitse olla paljon niin tuo iloa, varsinkin kun jälleen saamme kokea tätä suomen "normaalia" kesää eli on kylmää ja koleaa.
Joskus menneenä talvena tein pilttipurkeista tämmöisiä. Siinä se purkki on ikkunan pielessä odottanut käyttöä ja kukat sopi siihe oikein söpösti.




